Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus
Opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma

Lähtökohtana opinto-ohjaajaksi kehittymisessä on yksilön koko työiän kestävä ammatillinen kasvu, jossa oma ammatillinen tausta ja opettajuus kehittyvät ohjaajuudeksi. Koulutuksen aikana opiskelija rakentaa ohjauksen viitekehystä, jota vasten hän voi tarkastella opinto- ja uraohjauksen keskeisiä kysymyksiä suhteessa omaan ohjaajuuteensa ja oman oppilaitoksensa tai organisaationsa toimintaan. Hän saavuttaa valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja ohjausosaamisensa kehittämiseen kulttuurisesti monimuotoisissa ympäristöissä.

Opinto-ohjaajat kohtaavat työssään muuttuvan työelämän jatkuvasti uudistuvia vaatimuksia. He tukevat asiakkaitaan, opiskelijoitaan ja ohjattaviaan oman opintopolun sekä uran rakentamisessa. Opinto-ohjaajankoulutus antaa laaja-alaisen pohjan ja käsitteellisiä välineitä ainutlaatuiseen sekä merkitykselliseen vuorovaikutusammattiin.

Opiskelija hallitsee oman alansa erityisosaamista vastaavat käsitteet, menetelmät ja tiedot. Hän soveltaa itsenäistä, kriittistä ajattelua sekä ohjausalan tutkimustietoa työssään. Hän osaa arvioida omia ja opiskelijoidensa kokemuksellisia, tiedollisia, taidollisia, kulttuurisia, kielellisiä ja sosiaalisia lähtökohtia, jotka hän ottaa huomioon ohjaustyössään. Opinto-ohjaajaopiskelija osaa tutkia, arvioida ja kehittää opinto- ja uraohjausta omassa työssään ja sen kansallisissa sekä kansainvälisissä verkostoissa.

Opetussuunnitelma on laadittu kansallisen ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen tason 7 osaamiskuvausten mukaisesti. (https://www.oph.fi/download/191224_Tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_FI_SV_EN.pdf, viitattu 22.1.2019).

Opinto-ohjaajan kelpoisuus perustuu asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista nro 986/1998 (muutoksineen) sekä 1168/2010. Koulutus antaa laaja-alaisen kelpoisuuden korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, lukion opinto-ohjaajan ja perusopetuksen oppilaanohjaajan virkoihin ja toimiin. Työelämän eri tehtävissä toimii enenevässä määrin ohjaustyön ammattilaisia, ja ohjauksen merkitys korostuu kaikissa koulutukseen ja työllisyyteen liittyvissä toiminnoissa.

Opinto-ohjaajankoulutuksen opetussuunnitelma on osaamisperustainen. Teemojen määrittelyssä on lähtökohtana sekä opinto-ohjaajan ammatillinen osaaminen että ohjaajan osaamisidentiteetin rakentuminen (Vieno, Helander & Saari 2017). Opettajankoulutuksen kehittämisohjelmassa (2016) korostetaan osaamiskokonaisuuksia, ennakointia, luovuutta, oppijalähtöisyyttä, verkostoyhteistyötä, suunnitelmallisuutta sekä tutkimuksellista otetta.

Pisimpään ohjausalan osaamista (kompetensseja) on tutkinut ja mallintanut Ohjausalan maailmanjärjestö IAEVG, joka esittää, että ohjaustyötä tekevien ydinosaamiseen kuuluvat tiedot, taidot ja suhtautumistavat. Ne jakautuvat yleisiin ja erityisiin ohjauksen osaamisalueisiin. (Ohjausalan maailmanjärjestö IAEVG 2016; katso myös Hiebert 2006; Onnis-maa 2003)

Ammatillisen opinto-ohjaajan erityistä osaamista on jäsennetty myös nelikenttämallina, jossa nousevat keskiöön ohjausosaaminen, substanssiosaaminen, kehittämisosaaminen ja työyhteisöosaaminen. (Helakorpi & Helander 2005)

Näiden jäsennysten rinnalle ovat eurooppalaisen uraohjauksen tutkimuksen verkoston (NICE) työn tuloksena syntyneet tuoreet uraohjausta tekevän ammattihenkilöstön kompetenssisuositukset. Ne jakautuvat neuvojan (adviser), ohjaajan (practitioner) ja ohjauksen erityisasiantuntijan (expert) dimensioille. Opinto-ohjaajankoulutuksessa tavoitellaan tämän luokituksen osalta ohjaajatasoa (practitioner). (Eurooppalaisen uraohjauksen tutkimuksen verkosto NICE 2016)

Keskeinen kaikkea opinto-ohjaajan osaamista läpäisevä teema on kyky kriittiseen itsenäiseen ja yhteisölliseen oman työn perustan arviointiin. Ammattikäytäntöjen professionalisaation ja vaikuttavuuden näkökulmista keskeiseksi nousee näyttöön perustuva päätöksenteko sekä ohjauksen ammattikäytännöissä että ohjauksen organisoinnissa (Helander 2016).

Opinto-ohjaajan ammatillinen kasvu ja oppimisen ohjaus

Oppimisen lähtökohtana on tutkiva ja kehittävä lähestymistapa. Sillä tarkoitetaan tässä yhteydessä kokonaisvaltaista opiskelu- ja työskentelyotetta, jossa korostuu aktiivinen vuorovaikutus oman toimintaympäristön kanssa ja ympäristön toimintaan vaikuttaminen. Koulutuksessa toteutetaan jaetun asiantuntijuuden käytäntöjä, jolloin jokaisen ohjaaja-opiskelijan asiantuntijuus luo lisäarvoa koko ryhmän ammatilliselle kasvulle ja opiskelu-prosessille. Lisäksi lähestymistapa mahdollistaa verkostomaisen työskentelyn sekä omien verkostojen tietoisen kehittämisen.

Koulutuksessa sovelletaan voimavarasuuntautunutta otetta, joka tarkoittaa, että oman ammatillisen kehittymisen, työyhteisön ohjauksen kehittämisen ja koko opiskeluprosessin lähtökohta on omien ja organisaation vahvuuksien tunnistamisessa ja vahvistamisessa. Koulutuksen yksilö- ja ryhmämuotoiset aktiviteetit ovat työnohjauksellisia ja työhyvinvointia edistäviä. Voimavarasuuntautunut ajattelu- ja työtapa on myönteinen tapa kohdata erilaisia ohjauksellisia haasteita ja tilanteita, joihin kehitetään luovia ratkaisuja korostamalla toiveikkuutta, tavoitteellisuutta, voimavaroja, edistystä ja yhteistyötä.

Opinto-ohjaajankoulutuksessa korostuu opiskelijan ohjaajaksi kasvun prosessinomaisuus, välittävä ohjaus ja yksilölliset oppimispolut. Opintojen alussa opiskelija tekee henkilökohtaisen osaamiskartoituksen (HOK). Oppimisprosessin jäsentäjänä toimii opiskelijan laatima henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Siinä sovitetaan yhteen opiskelijan omat ja opetussuunnitelman osaamistavoitteet. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja sen rinnalla opiskelija kuvaa myös omaa ammatillista kehittymistään oppimispäiväkirjan avulla. Opiskelijan aikaisemmin ja koulutuksen aikana hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) dokumentoidaan osaksi HOPSia ja oppimispäiväkirjaa.

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa opinto-ohjaajien koulutus on oman työn ohella tapahtuvaa opiskelua. Siinä yhdistyvät ryhmämuotoinen opiskelu, pienryhmätyöskentely, kirjalliset oppimistehtävät, verkko-opiskelu ja oman työn kehittäminen. Opinto-ohjaajan toimintaympäristöön sisältyvät sekä käytännön työ- ja kehittämistehtävät omassa oppilaitoksessa tai korkeakoulussa, verkostoissa, verkossa ja pienryhmässä (oppimistehtävät) että ohjatut oppimistilanteet (työpajapäivät/verkkotapaamiset).

Lähiopetukseen, verkkotapaamisiin ja pienryhmätoimintaan kuuluu läsnäolovelvoite. Ohjattu lähiopetus, tapaamiset ja ohjaustilanteet toteutetaan arkisin klo 9-16 välisenä aikana. Opiskelijan on hyvä huomata omaa opiskeluaan suunnitellessa, että lähiopiskelu on vain osa opiskeluprosessia. Hämeenlinna/digiryhmän opiskelija ilmoittaa viimeistään viikkoa ennen työpajapäivää, osallistuuko hän tapaamiseen Hämeenlinnassa vai verkon välityksellä.

Merkittävä osuus on työpajapäivien välisellä työskentelyllä. Tähän sisältyy muun muassa oppimis- ja kehittämistehtäviä, pienryhmätapaamisia itsenäisesti ja omaohjaajan kanssa sekä ohjattua harjoittelua. Työpajapäivien välinen työskentely ja tehtävät ohjeistetaan ja ohjataan tarkemmin työpajapäivillä/verkkotapaamisissa.

Verkkotyöskentely ammatillisessa opinto-ohjaajankoulutuksessa toteutetaan multimodaalisissa oppimisympäristöissä. Opetuksen, ohjauksen ja tiedottamisen tukena sekä teemojen ja työpajapäivien/verkkotapaamisten tarkempien ohjeiden ja materiaalien jakamiseen käytetään Moodle-alustaa. Verkko-opiskelussa käytetään ja hyödynnetään opinto-ohjauksen digitaalisia, verkkopohjaisia ja sosiaalisen median työvälineitä. Opiskelijalla on mahdollisuus saada teknistä tukea verkkoympäristössä toimimiseen HAMKin Service-Deskistä (https://servicedesk.hamk.fi).

Opinto-ohjaajankoulutuksen merkittävä opiskelu- ja ohjausmuoto on pienryhmätoiminta (kolme-neljä opiskelijaa). Pienryhmä toimii kouluttajien ohjauksessa ja itsenäisesti sekä tukee jäsentensä opintojen etenemistä tavoitteiden suuntaisesti.

Opiskelija saa opintojensa aikana henkilökohtaista ohjausta opettajakorkeakoulun opinto-ohjaajakouluttajilta. Henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa kaikkia niitä käytännön toimia, joilla tuetaan opiskelijan ohjaajaksi kasvua ja osaamisidentiteetin rakentumista.

Jokaisella opinto-ohjaajaopiskelijalla on nimetty omaohjaaja. Hän vastaa opiskelijoidensa opiskeluprosessin kokonaisohjauksesta. Omaohjaajan vastuualueisiin kuuluvat henkilökohtaiset osaamiskartoitukset, osaamisen tunnustamiset, opiskelusuunnitelmat, ammatillisen kehittymisen prosessi, harjoitteluiden ohjaus ja pienryhmäkohtainen ohjaus.

Ohjauksen tehtävänä on sekä ammatillisen kasvun ja oppimisprosessin edistäminen että omakohtaisen kokemuksen mahdollistaminen ohjaajaksi opiskelevalle. Tällöin ohjausprosessi tukee ohjaajaopiskelijan osaamisidentiteetin kehittymistä.

Moduulien arviointi ja osaamisen osoittaminen

Arvioinnin perustana ovat opinto-ohjaajankoulutuksen osaamistavoitteet ja arviointikriteerit. Arviointi on luonteeltaan avointa, jatkuvaa, ohjaavaa, kehittävää ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Arvioijina toimivat ohjaajaopiskelija itse, kollegat pienryhmässä, opiskeluryhmässä ja omassa organisaatiossa sekä opinto-ohjaajakouluttajat.

Moduulit arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä/hylätty. Moduulin hyväk-sytty suorittaminen edellyttää teemojen osalta arviointikriteerien mukaista osaamista. Lopullisen hyväksynnän antavat opinto-ohjaajakouluttajat.
2
60
Aloitusvuosi:
2018
OPO19A3, OPO19B3

NimiLukukausi1234
Ammatillinen opinto-ohjaajankoulutus60----
Opinto-ohjaajan osaaminen60----
Itsensä kehittämisosaaminen5XXX-
Opinto- ja uraohjausosaaminen20XXX-
Opinto-ohjaajan toimintaympäristöosaaminen20XXX-
Opinto-ohjauksen johtamis-, organisointi- ja kehittämisosaaminen15XXX-
Click here to see your activities