Ammatillinen erityisopettajankoulutus
1. Ammatillinen erityisopetus uusiutuvissa toimintaympäristöissä

Ammatillisen erityisopetuksen kehittämistarpeet liittyvät koko koulutuspolitiikkaa ja koulutusta koskeviin muutoksiin sekä kansainväliseen kehitykseen. Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus määritteli ”Osallistavan opettajan” profiilin (2012) muodostuvan neljästä alueesta, jotka ovat oppijoiden moninaisuuden arvostaminen, kaikkien oppijoiden tukeminen, yhteistyö muiden kanssa ja henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen. Osallistavan opettajan profiili kuvaa hyvin ammatillisen koulutuksen tämän hetkisiä haasteita ja niistä nousevia kehittämistarpeita ammatilliselle erityisopetukselle. Ammatillisen erityisopettajan työ edellyttää oman ja muiden alojen yhteisten kysymysten ymmärtämistä ja kykyä tarkastella niitä kriittisesti sekä hankkia uutta tietoa.

Osallistava ammatillinen erityisopettaja toimii erilaisten ihmisten kanssa opiskelu- ja työyhteisössä sekä muissa ryhmissä ja verkostoissa huomioiden yhteisölliset ja eettiset näkökulmat. Hän arvioi yksittäisten henkilöiden ja ryhmien toimintaa sekä kartoittaa oman alansa tietoja ja käytäntöjä ja/tai vastaa muiden kehittymisestä.


Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen uudistuminen edellyttää opettajalta erilaisten oppimisympäristöjen hallintaa ja kehittämistä. Ammatillinen erityisopettaja kehittää luovia toteutuksia perustuen uusimpaan tutkimustoimintaan sekä soveltaa ja yhdistää eri alojen tietoja. Erikoistuneet ongelmaratkaisutaidot korostuvat tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa.

Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteena on kehittää työelämän tarvitsemaa ammatillista osaamista ja edistää sekä tukea oppimisvalmiuksiltaan erilaisten oppijoiden osaamisen kehittymistä. Tämän tavoitteen saavuttamisessa ammatillisella erityisopetuksella sekä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden edistämisellä on oma tärkeä tehtävänsä.

Työelämälähtöinen ammatillinen koulutus ja työelämän nopeat muutokset vaikuttavat ammatillisen erityisopettajan työhön. Opiskelijan tarvitsema pedagoginen tuki ja yksilöllinen ohjaus pitää suunnitella myös työpaikoille.  Aktiivinen toiminta työelämässä edellyttää opettajalta yrittäjämäistä asennoitumista. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten työllistyminen vaatii ammatilliselta erityisopetukselta uusia yksilöllisiä toimintatapoja ja laajoja yhteistyöverkostoja.
 
Jatkuvan oppimisen periaatteen mukaisesti erityis- ja ammattipedagogista osaamista tarvitaan nykyisessä järjestelmässä ammatillisen koulutuksen lisäksi korkeakouluissa. Jatkuva oppiminen vaatii vastuun ottamista ammattialan tietojen ja käytäntöjen kartuttamisesta.  Ammatilliset erityisopettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen erityisopetus- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattiin kouluttamisen lisäksi erityisopetuksessa painottuvat valmentavat koulutukset sekä opetukseen liittyvät kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät.

2. Opiskelu ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa

Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa opiskelevat ovat jo suorittaneet ammatillisen opettajan pedagogisen koulutuksen sekä hankkineet kokemusta opettajan työstä. Erityisopettajankoulutuksen lähtökohtana on oman opettajuuden ja oman osaamisen kehittäminen erityispedagogiikan näkökulmasta. Koulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä.

Opetussuunnitelma jakaantuu moduuleihin, jotka ovat Henkilökohtaistamis- ja ohjausosaaminen ammatillisessa koulutuksessa, Erityispedagoginen osaaminen ammatillisessa koulutuksessa, Toimintaympäristöosaaminen ammatillisessa koulutuksessa sekä Kehittämisosaaminen ammatillisessa koulutuksessa. Lisäksi opintoihin kuuluvat erityispedagogiikan perusopinnot Helsingin yliopiston mukaisesti. Jokainen moduuli rakentuu eri teemoista. Kaikkien moduulien perustana on ammattipedagogiikka ja työelämälähtöisyys.

Osaamisperustainen opiskelu tutkivalla ja kehittävällä työotteella

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutettava erityisopettajien koulutus on oman työn ohella tapahtuvaa opiskelua (1600 tuntia).  Opiskelu tapahtuu monimuotoisesti 13 kuukaudessa. Osaamisperustaisessa koulutuskulttuurissa opiskelija on oma-aloitteinen, itseohjautuva, rohkeasti osallistuva tiimin jäsen ja myös omaa henkilökohtaista opintopolkua kulkeva yksilö.  Koulutuksessa yhdistyvät lähi- ja etäjaksotapaamiset, joissa osaamista hankitaan, syvennetään, osoitetaan, arvioidaan sekä jaetaan yhteisöllisesti. Osaamisperustaisuudessa korostuvat vertaisoppiminen, -arviointi ja yhteisöllisyys. Tutkivalla ja kehittävällä työotteella kehitetään omaa erityispedagogista osaamista ja teoreettisesti hallittua opetustyötä. Keskeistä on tutkiva, analysoiva, kyselevä ja eri vaihtoehtoja ja näkökulmia tuottava toimintaympäristöihin ja -tilanteisiin kytkeytyvä oppiminen. 

Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma (HEKSU) ja opintojen ohjaus

Opintojen alussa opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa moduulien osaamistavoitteisiin sekä moduulien ja teemojen arvioinnin kriteereihin. Osaamisen arvioinnin perusteella opiskelija laatii henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman eli HEKSUn. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen opiskelijan omat tavoitteet ja opetussuunnitelman tavoitteet. Jokaisen opiskelijan kanssa käydään henkilökohtainen keskustelu opintojen alussa. Henkilökohtaisessa kehittymissuunnitelmassa määritellään omat tavoitteet osaamisen kehittymiselle, osaamisen hankkimiselle ja osaamisen osoittamiselle. Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti.

Opinto-ohjauksella autetaan opiskelijaa suunnittelemaan ja toteuttamaan henkilökohtaista ammatillista kehittymistä. Opintoja ohjaavat erityisopettajankoulutuksessa toimivat opettajakorkeakoulun vastuuopettajat ja harjoitteluoppilaitosten ohjaavat opettajat. Henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa keskusteluja opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista, valinnoista ja toiminnasta. Ohjaukseen kuuluu palautteen antaminen, opiskelijan kuunteleminen ja kysymysten esittäminen. Henkilökohtaista ohjausta on mahdollista saada sopimuksen mukaisesti.

Opintopiiritoiminta

Opintopiiri on opiskelijoista muodostuva pienryhmä, jonka tehtävänä on yhteistoiminnallisesti osallistua opintoihin liittyviin teemoihin ja tehdä sovittuja ammatillista kehittymistä tukevia tehtäviä. Opintopiirien tehtävät ja merkitys korostuvat erityisesti etätyöskentelyssä. Opintopiirin jäsenet ovat vastuussa yhdessä sovittujen tavoitteiden saavuttamisesta sekä vertaisohjauksesta ja -auttamisesta. Yhteiseen opintopiirityöskentelyyn on hyvä sopia pelisäännöt, suunnitella työskentelyaikataulutus ja vastuut.

Oman osaamisen reflektointi oppimispäiväkirjaan

Opintojen aikana opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa, joka sisältää oman työn ja kehittymisen dokumentointia, reflektointia sekä arviointia. Sen tarkoituksena on auttaa muodostamaan henkilökohtainen näkökulma opittuihin asioihin ja arvioimaan ja tuomaan esiin opittua. Oppimispäiväkirjan tavoitteena on edistää itsearviointia, omaa henkilökohtaista kehittymistä ammatilliseksi erityisopettajaksi, omien vahvuuksien ja kehittymis-tarpeiden tunnistamista, sekä viestintätaitoja. Oppimispäiväkirja toimii myös ohjauskeskustelujen tukena. Se on henkilökohtainen ja sähköiseen muotoon kirjoitettu tiedosto tai blogi.

Digitaaliset työskentely-ympäristöt

Opinnoissa hyödynnetään erilaisia digitaalisia työskentely-ympäristöjä. Pääsääntöisesti käytetään Moodlea oppimisen tukena sekä teemojen tarkempien ohjeiden, materiaalien ja tiedon jakamiseen. HAMKin yleisenä tiedotuskanavana käytetään Yammeria. Osaamisen hankkimisessa ja jakamisessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä ja sosiaalisen median kanavia. Opiskelija hyödyntää omaa oppimisympäristöään PLE (personal learning environment/yksilöllinen oppimisympäristö) sekä oppimisvälineitään BYOD (bring your own device / tuo omat laitteet). Niiden sujuva käyttö edistää oman alan tiedon haltuunottoa ja sitä kautta myös opintojen etenemistä.
HAMKin peruspalveluihin on hyvä tutustua heti opintojen alussa, sillä ne edistävät opintojen etenemistä. Peruspalvelut koostuvat useista taustajärjestelmistä sekä niiden integraatioista ja niitä ovat mm.:
• Käyttäjätunnus ja salasana
• Verkkolevyasemat
• Tulostaminen
• ServiceDesk
• BYOD-palvelut (oman laitteen käyttö)
• Langaton verkko
• HAMK App -mobiilisovellus
• Sähköposti ja kalenteri

Yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja ohjaavien opettajien kanssa

Ammatillisessa kehittymisessä keskeistä on oppilaitoksessa tapahtuva yhteistyö, jossa ovat osallisena oppilaitoksen johto, ohjaava opettaja, työelämän edustajat ja erityisopettajaopiskelija sekä erityisopettajaopiskelijan vastuuopettaja. Jokainen opiskelija hankkii opiskelunsa ajaksi oppilaitoksesta itselleen ohjaavan opettajan, jolla tulee olla suoritettuna ammatillinen erityisopettajankoulutus. Ohjaava opettaja tukee erityisopettajaksi kehittymisen prosessia erityisesti opetusharjoittelun ja kehittämistehtävän aikana. Ohjaava opettaja ohjaa opetusharjoittelua tavoitteiden asettamisessa, seuraa ja arvioi opetusta ja käy erityisopettajaopiskelijan kanssa opetusharjoitteluun ja kehittämistehtävään liittyvän arviointikeskustelun. Lisäksi ohjaava opettaja käy opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluja henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tavoitteista ja arvioi yhdessä opiskelijan kanssa tavoitteiden saavuttamista.

Arviointi

Arviointi perustuu osaamistavoitteisiin sekä arviointikriteereihin ja on luonteeltaan ohjaavaa, kehittävää ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Arvioijina toimivat erityisopettajaopiskelija itse, toiset erityisopettajaopiskelijat, oman oppilaitoksen edustajat sekä ohjaava opettaja ja vastuu opettaja. Erityisopettajaopiskelija osoittaa osaamisensa kehittymisen jokaisen moduulin jälkeen oppimispäiväkirjassaan. Moduuleihin sisältyvä osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä.

Erityispedagogiikan perusopinnot suoritetaan Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti ja ne arvioidaan asteikolla 5 – 0. Arviointi perustuu opintoihin kuuluvien oppimistehtävien ja esseiden tuottamiseen, opintoihin sisältyvien opintokäyntien toteuttamiseen ja niistä laadittujen raporttien tuottamiseen sekä verkkokeskusteluun osallistumiseen. Oppimistehtävien ja esseiden tulee olla annettuun aineistoon perustuvia, tieteellisen kirjoittamisen tuntomerkit täyttäviä ja omaan kokemusmaailmaan liitettyjä tieteellisiä kirjoituksia. Opintokäyntien arvioinnin perustana on opintokäyntien toteuttaminen sekä tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattavat raportit, joissa teoriataustana on käytetty annettua kirjallisuutta. Verkkokeskustelun arviointi perustuu verkkokeskusteluun osallistumiseen, vuorovaikutuksen intensiteettiin ja laatuun sekä annetun kirjallisuuden käyttöön keskustelujen teoreettisena taustana.

Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)
 
AHOT tarkoittaa aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Osaamista opiskelija on voinut hankkia esimerkiksi erilaisissa koulutuksissa ja työssä. Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen tai osaamisen näyttöjen kautta. AHOT on siten yläkäsite opintojen hyväksilukemiselle ja osaamisen näyttöpohjaiseen arviointiin.

Opintojen hyväksilukemisella tarkoitetaan sitä, että muualla suoritetuilla opinnoilla korvataan erityisopettajankoulutuksen opintoja virallisiin dokumentteihin perustuen. Opintojen hyväksilukemisen edellytyksenä on, että aiemmat opinnot vastaavat tavoitteiltaan ja sisällöiltään ammatillisen erityisopettajankoulutusohjelman voimassa olevaa opetussuunnitelmaa ja opinnot on tehty viimeisen viiden vuoden sisällä. Hyväksilukua haetaan kirjallisesti erillisellä lomakkeella.

Opinnoista voi hakea myös osaamisen näyttöjä. Tällä tarkoitetaan muulla tavoin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista eli pääsääntöisesti työkokemuksen kautta kertyneen osaamisen tunnustamista. Osaamista ei voida arvioida pelkän työtodistuksen kautta, vaan arviointi tapahtuu laatujärjestelmän mukaisen osaamisen tunnustamisprosessin kautta. Osaamisen näyttöä suunnitellaan yhteistyössä ohjaavan opettajan ja vastuuopettajan kanssa.

Ennen erityisopettajaopintojen alkua suoritetuista, esim. erityispedagogiikan perusopinnoista, hyväksilukua haetaan opintojen alkuvaiheessa. Erityispedagogiikan osalta hyväksiluetaan alle kymmenen vuotta sitten suoritetut opinnot. Yli kymmenen vuotta vanhojen opintojen osalta tulee opiskelijan osoittaa osaamisensa erillisen tehtävän avulla. Opintojen aikana haettava hyväksiluku muualla suoritettavista opinnoista tulee myös hyväksyttää etukäteen.
2
60
Aloitusvuosi:
2019
OPER19A3

Click here to see your activities