Ammatillinen erityisopettajankoulutus
1. Ammatillinen erityisopetus muuttuvassa toimintaympäristössä

Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on luoda oppimisympäristöjä, joissa voidaan kehittää työelämän tarvitsemaa ammatillista osaamista ja edistää sekä tukea oppimisvalmiuksiltaan erilaisten oppijoiden oppimista. Tämän tavoitteen saavuttamisessa ammatillisella erityisopetuksella ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämisellä on oma tärkeä tehtävänsä.

Ammatillinen koulutus on uudistettu osaamisperusteiseksi ja asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi vuodesta 2018 alkaen, mikä vaikuttaa myös ammatilliseen erityisopetukseen. Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön mukaisesti koulutuksessa lisätään työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä huomioidaan yksilöllisiä oppimispolkuja. Ammatillisen koulutusta kehitetään koko ajan. Hallitusohjelman tavoitteina ovat mm. koulutuksen ulkopuolelle jäävien opiskelijamäärien vähentäminen, keskeyttämisen vähentäminen, digitalisaation ja uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen, työelämäyhteistyön lisääminen ja kansainvälisyyden edistäminen.

Vuoden 2016 alussa Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti Opettajankoulutusfoorumin, jonka tavoitteena on uudistaa opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta kehittämisohjelman avulla. Kehittämisohjelmassa keskeistä on opettajien osaamisen vahvistaminen työn jatkuvasti muuttuessa. Opettajien valmiudet, oma halu ja mahdollisuudet yhdessä tekemiseen, verkostoitumiseen, oman osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja omaan oppimiseen ovat avaimet tässä muutoksessa. Ammatillisen erityisopetuksen kehittämistarpeet liittyvät koko koulutuspolitiikkaa ja koulutusta koskeviin muutoksiin sekä kansainväliseen kehitykseen. Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus määritteli ”Osallistavan opettajan” profiilin (2012) muodostuvan neljästä alueesta, jotka ovat oppijoiden moninaisuuden arvostaminen, kaikkien oppijoiden tukeminen, yhteistyö muiden kanssa ja henkilökohtainen ammatillinen kehittyminen. Osallistavan opettajan profiili kuvaa hyvin ammatillisen koulutuksen tämän hetkisiä haasteita ja niistä nousevia kehittämistarpeita ammatilliselle erityisopetukselle.

Tulevina vuosina ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhä kiinteämpi yhteistyö lisääntyy ja yhteistyössä pyritään luomaan uusia työvaltaisia toimintamuotoja ammatilliseen erityisopetukseen. Aktiivinen toiminta työelämässä edellyttää yrittäjämäistä asennoitumista. Yrittäjyyskasvatuksen kautta ammatillinen eritysopettaja tukee yrittäjämäistä toimintatapaa. Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ja aikuisten työllistyminen vaatii ammatilliselta erityisopetukselta uusia yksilöllisiä toimintatapoja ja laajoja yhteistyöverkostoja.

Elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti erityispedagogista osaamista tarvitaan nykyisessä järjestelmässä ammatillisen koulutuksen lisäksi ammattikorkeakouluissa. Ammatilliset erityisopettajat voivat toimia ammatillisten erityisoppilaitosten, ammatillisten oppilaitosten, aikuisopistojen ja ammattikorkeakoulujen erityisopetus- ja asiantuntijatehtävissä. Ammattiin kouluttamisen lisäksi erityisopetuksessa painottuvat valmentavat koulutukset sekä opetukseen liittyvät kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävät. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan koulutuksen rungon muodostaa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). HOKSin sisältämä uraohjaussuunnitelma on keskeinen osa opiskelijan ammatillisen kasvun edistämisessä. Jatkuvalla uraohjauksella huolehditaan tutkinnon suorittamisesta tavoiteajassa sekä opiskelijan joustavasta siirtymisestä työelämään tai jatko-opintoihin.

2. Opiskelu ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa

Ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa opiskelevat ovat jo suorittaneet ammatillisen opettajan pedagogisen koulutuksen sekä hankkineet kokemusta opettajan työstä. Erityisopettajakoulutuksen lähtökohtana on oman opettajuuden ja oman työn kehittäminen erityispedagogiikan näkökulmasta. Koulutusohjelman laajuus on 60 opintopistettä.

Opetussuunnitelma jakaantuu moduuleihin, jotka ovat Oppimisen ohjausosaaminen, Erityispedagoginen osaaminen, Toimintaympäristöosaaminen sekä Kehittämisosaaminen. Lisäksi opintoihin kuuluvat erityispedagogiikan perusopinnot. Jokainen moduuli rakentuu teemoista. Kaikkien moduulien perustana on työelämälähtöisyys.

Opiskelumuoto

Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa toteutettava erityisopettajien koulutus on oman työn ohella tapahtuvaa opiskelua (1 600 tuntia). Opiskelu tapahtuu monimuotoisesti 13 kuukaudessa. Monimuotokoulutuksessa yhdistyvät ryhmässä tapahtuva työpajatoiminta, opintopiiritoiminta, opetusharjoittelu, verkko-opiskelu, oppimistehtävät ja oman työn kehittäminen. Työpajoihin ja opintopiiritoimintaan kuuluu läsnäolovelvoite. On tärkeää, että opiskelija varaa itselleen riittävästi aikaa opiskeluun.

Ohjaajina erityisopettajankoulutuksessa toimivat opettajakorkeakoulun omaohjaajat ja harjoitteluoppilaitosten ohjaavat opettajat sekä opintopiirin opiskelijat. Koulutuksen rakenne ja toiminta on suunniteltu sellaisiksi, että vertaisohjaajuus toteutetaan opintopiirityöskentelyssä. Opintopiirien tehtävät ja merkitys korostuvat erityisesti etäpajojen aikana, jolloin opintopiiri tekee sille sovittuja tehtäviä joko itsenäisesti tai omaohjaajien ohjauksessa sekä tukee jäseniensä opintojen etenemistä tavoitteiden suuntaisesti.

Verkkotyöskentely ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa toteutetaan erilaisissa verkko-oppimisympäristöissä esim. Moodlessa. Moodlea käytetään opetuksen tukena sekä teemojen tarkempien ohjeiden ja materiaalien jakamiseen. HAMKin yleisenä tiedotuskanavana käytetään Yammeria. Osaamisen hankkimisessa hyödynnetään erilaisia digitaalisia oppimisympäristöjä sekä opiskelijan omaa oppimisympäristöä PLE (personal learning enviroment/yksilöllinen oppimisympäristö) sekä oppimisvälineitä BYOD (bring your own device / tuo omat laitteet) -periaatteen mukaisesti.

HEKSU ja henkilökohtainen ohjaus

Opintojen alussa opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa moduulien osaamistavoitteisiin sekä moduulien ja teemojen arvioinnin kriteereihin. Osaamisen arvioinnin perusteella opiskelija laatii henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman HEKSUn. Suunnitelmassa sovitetaan yhteen opiskelijan omat tavoitteet ja opetussuunnitelman tavoitteet. Suunnitelmassa määritellään tavoitteiden lisäksi arvioinninkriteerit, osaamisen hankkiminen ja osaamisen osoittaminen. Henkilökohtainen kehittymissuunnitelma päivitetään säännöllisesti.

Opiskelija saa opintojensa aikana henkilökohtaista ohjausta omaohjaajalta ja opetusharjoittelupaikan ohjaavalta opettajalta. Henkilökohtainen ohjaus tarkoittaa keskusteluja opiskelijan henkilökohtaisista tavoitteista, valinnoista ja toiminnasta. Ohjaukseen kuuluu palautteen antaminen, opiskelijan kuunteleminen ja kysymysten esittäminen. Henkilökohtaista ohjausta on mahdollista saada sopimuksen mukaisesti. Opintojen aikana opiskelija pitää oppimispäiväkirjaa, joka sisältää oman työn ja kehittymisen dokumentointia, reflektointia sekä arviointia.

Yhteistyö työelämän, oppilaitosten ja ohjaavien opettajien kanssa

Toiminnassa keskeistä on oppilaitoksessa tapahtuva yhteistyö, jossa ovat osallisena oppilaitoksen johto, ohjaava opettaja, työelämän edustajat ja erityisopettajaopiskelija sekä opiskelijan omaohjaaja. Jokainen opiskelija hankkii opiskelunsa ajaksi oppilaitoksesta itselleen ohjaavan opettajan, jolla tulee olla suoritettuna ammatillinen erityisopettajankoulutus. Ohjaava opettaja tukee erityisopettajaksi kehittymisen prosessia erityisesti oppilaitosharjoittelun ja kehittämistehtävän aikana. Ohjaava opettaja ohjaa oppilaitosharjoittelun tavoitteiden asettamisessa, seuraa ja arvioi opetusta ja käy erityisopettajaopiskelijan kanssa opetusharjoitteluun ja kehittämistehtävään liittyvän arviointikeskustelun. Lisäksi ohjaava opettaja käy opiskelijan kanssa ohjauskeskusteluja henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman tavoitteista ja arvioi yhdessä opiskelijan kanssa tavoitteiden saavuttamista

Arviointi

Arviointi perustuu osaamistavoitteisiin sekä arviointikriteereihin ja on luonteeltaan ohjaavaa, kehittävää ja tulevaisuuteen suuntaavaa. Arvioijina toimivat erityisopettajaopiskelija itse, toiset erityisopettajaopiskelijat, oman oppilaitoksen edustajat sekä ohjaava opettaja ja omaohjaaja. Erityisopettajaopiskelija osoittaa osaamisensa kehittymisen jokaisen moduulin jälkeen oppimispäiväkirjassaan. Moduuleihin sisältyvä osaaminen arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä.

Erityispedagogiikan perusopinnot suoritetaan Helsingin yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti ja ne arvioidaan asteikolla 5 – 0. Arviointi perustuu opintoihin kuuluvien oppimistehtävien ja esseiden tuottamiseen, opintoihin sisältyvien opintokäyntien toteuttamiseen ja niistä laadittujen raporttien tuottamiseen sekä verkkokeskusteluun osallistumiseen. Oppimistehtävien ja esseiden tulee olla annettuun aineistoon perustuvia, tieteellisen kirjoittamisen tuntomerkit täyttäviä ja omaan kokemusmaailmaan liitettyjä tieteellisiä kirjoituksia. Opintokäyntien arvioinnin perustana on opintokäyntien toteuttaminen sekä tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattavat raportit, joissa teoriataustana on käytetty annettua kirjallisuutta. Verkkokeskustelun arviointi perustuu verkkokeskusteluun osallistumiseen, vuorovaikutuksen intensiteettiin ja laatuun sekä annetun kirjallisuuden käyttöön keskustelujen teoreettisena taustana.

Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT)

Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen opinnoista voi osaamisen tunnustamista hakea joko opintojen hyväksilukemisen (= korvaaminen) tai osaamisen näytön kautta, joka perustuu näyttöpohjaiseen arviointiin.

Opintojen hyväksilukemisella tarkoitetaan sitä, että muualla suoritetuilla opinnoilla korvataan erityisopettajankoulutuksen opintoja virallisiin dokumentteihin perustuen. Opintojen hyväksilukemisen edellytyksenä on, että aiemmat opinnot vastaavat tavoitteiltaan ja sisällöiltään ammatillisen erityisopettajankoulutusohjelman voimassa olevaa opetussuunnitelmaa ja opinnot on tehty viimeisen viiden vuoden sisällä. Hyväksilukua haetaan kirjallisesti erillisellä lomakkeella.

Opinnoista voi hakea myös osaamisen näyttöjä. Tällä tarkoitetaan muulla tavoin aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista eli pääsääntöisesti työkokemuksen kautta kertyneen osaamisen tunnustamista. Osaamista ei voida arvioida pelkän työtodistuksen kautta, vaan arviointi tapahtuu laatujärjestelmän mukaisen osaamisen tunnustamisprosessin kautta.

Ennen erityisopettajaopintojen alkua suoritetuista, esim. erityispedagogiikan perusopinnoista, hyväksilukua haetaan opintojen alkuvaiheessa. Erityispedagogiikan osalta hyväksiluetaan alle kymmenen vuotta sitten suoritetut opinnot. Yli kymmenen vuotta vanhojen opintojen osalta tulee opiskelijan osoittaa osaamisensa erillisen tehtävän avulla. Opintojen aikana haettava hyväksiluku muualla suoritettavista opinnoista tulee myös hyväksyttää etukäteen.
2
60
Aloitusvuosi:
2018
OPER18A3

NimiLukukausi1234
Ammatillinen erityisopettajankoulutus60----
Erityispedagogiikan perusopinnot12----
Erityispedagogiikan peruskurssi3XXX-
Oppimisen haasteet2XXX-
Syrjäytyminen ja mielenterveys2XXX-
Tuen tarve2XXX-
Tieteellisen ajattelun perusteet opetuksen ja oppimisen kontekstissa3XXX-
Erityisopettajan osaaminen48----
Oppimisen ohjausosaaminen15XXX-
Erityispedagoginen osaaminen10XXX-
Toimintaympäristöosaaminen10XXX-
Kehittämisosaaminen13XXX-
Click here to see your activities