Ammatillinen opettajankoulutus
1. Osaamisperusteinen opettajankoulutus

Ammatillinen opettaja työskentelee pääsääntöisesti ammatillisessa koulutuksessa tai ammattikorkeakoulussa. Hänellä on vahva osaaminen omalta ammattialaltaan perustuen työkokemukseen ja koulutukseen.

Ammatillisen opettajan asiantuntijuudessa yhdistyvät ammattialakohtainen ja pedagoginen osaaminen teoreettiseksi ja käytännölliseksi opettajan osaamiseksi erilaisissa toimintaympäristöissä. Opettajaopiskelija rakentaa ammatillisen opettajuutensa ammattialaosaamisensa perustalle. Ammatillinen opettaja hallitsee ammattialansa tiedolliset ja taidolliset vaatimukset, jotta hän pystyy opettamaan ja ohjaamaan ammattiin opiskelevia nuoria ja aikuisia. Ammatillinen opettajankoulutus edistää niitä ammatillisen opettajan pedagogisia perustaitoja, joita opettajan työ nykyisin vaatii.

Ammatillisen opettajan osaamisessa korostuvat suunnittelu, ohjaus, opetus ja arviointi. Tämän vuoksi opettajalla tulee olla riittävä teoreettinen tietämys oppimisesta ja osaamisen kehittämisestä. Lisäksi nykyaikaisessa työelämässä korostuvat yhteistyö ja verkostotyö, kehittämisosaaminen sekä oman ja yhteisön hyvinvoinnin tukeminen ja ylläpitäminen.

Opetus- ja ohjaustaidot ovat tärkeitä opettajan työssä. Tässä korostuvat opetusteknologian hyödyntäminen, opiskelijoiden moninaisuuden huomiointi ja opetuksen henkilökohtaistaminen, jotka asettavat haasteita opettajan työlle.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat toinen opettajan työn keskeinen alue. Vuorovaikutus opiskelijoiden ja verkostokumppaneiden kanssa edellyttää yhteisöllistä ja dialogista osaamista. Työelämän ja yhteiskunnan muutokset vaativat opettajalta kykyä uudistaa opetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avulla.

Opettajan osaamistavoitteisiin vaikuttavat työelämässä, ammatillisen koulutuksen rakenteissa ja yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset, jotka korostavat opettajan työn dynaamista luonnetta. Jatkuvassa muutoksessa ja erilaisissa ympäristöissä työskentely korostaa opettajan taitoa arvioida ja säädellä omaa toimintaansa. Itsearviointitaito on olennainen osa ammatti-identiteetin kehittymistä. Opettaja tekee kaiken aikaa arvovalintoja, minkä vuoksi ammattieettisten kysymysten pohdinta on osa ammattitaitoa. Muutos edellyttää asiantuntijuuden kehittymistä, kykyä oppia samoin kuin kykyä uudistaa toimintaa yhteisön jäsenenä.

1.1 Osaamisperusteinen opetussuunnitelma ja opettajana kehittyminen

Opettajankoulutuksen osaamisperusteinen opetussuunnitelma muodostuu viidestä moduulista: Kasvatustieteelliset perusopinnot, Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaaminen, Oppimisyhteisön rakentamisosaaminen, Opetusharjoittelu ja Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen. Moduulien osaamistavoitteet kuvaavat opettajan työssä tarvittavaa pätevyyttä ja ne on laadittu vastaamaan FiNQF-viitekehyksen (Kansallinen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehys) tason seitsemän tavoitteita.

Opintojen alussa opiskelija arvioi omaa osaamistaan suhteessa moduulien osaamistavoitteisiin ja peilaa sitä erityisesti eri moduulien teemojen arviointikriteereihin. Opiskelija arvioi osaamistaan osaamiskartoituksen avulla ja laatii kehittymissuunnitelman. Hän pitää myös opintojensa aikana oppimispäiväkirjaa. Henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa käsitellään vastuuopettajan kanssa käytävässä kehityskeskustelussa heti opintojen alkuvaiheessa.

1.2 Opintojen ohjaus ja oppimisen tukeminen

Opintojen ohjaus ja oppimisen tukeminen perustuvat kokonaisvaltaiseen ohjaukseen. Opettajankoulutuksessa opettajaopiskelijan kokonaisprosessista vastaa opettajakorkeakoulun vastuuopettaja. Hän ohjaa ja arvioi opettajaopiskelijan kehittymistä opettajankoulutuksen osaamisperusteisen opetussuunnitelman moduulien osaamistavoitteiden mukaisesti. Lisäksi moduulien joitakin teemoja opettavat eri aihealueiden asiantuntijaopettajat. Harjoitteluoppilaitoksien ohjaavat opettajat toimivat opetusharjoittelun aikana sisällöllisinä ja pedagogisina asiantuntijoina.

Vastuuopettajakohtaisissa ryhmissä muodostetaan opiskelua tukevia opintopiirejä. Opintopiirin tehtävänä on kannustaa ja tukea jäsentensä opintojen edistymistä opettajaopintojen aikana. Kussakin opintopiirissä sovitaan erikseen, millaisin tavoin oppimisen tukeminen halutaan toteuttaa.

Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen ohjaaja vastaa opintojen hyväksilukemisesta ja ohjaa yksilöllisten opiskelupolkujen suunnittelua. Lisäksi hän antaa tarvittaessa uraohjausta. Opintosihteeri neuvoo opiskelun käytännön asioissa ja kirjoittaa virallisia opiskelutodistuksia.

Teknistä tukea ja ohjausta saa HAMKin ServiceDeskistä osoitteessa
https://servicedesk.hamk.fi tai puhelinnumerosta 03 646 3000 (arkisin klo 8.00-16.00). Ohjauspalveluista saa tarkempaa tietoa HAMKin verkkosivuilta ja ensimmäisillä lähipäivillä opiskelun käynnistyessä.

1.3 Opintojen arviointi

Opintojen arviointi perustuu moduulien osaamistavoitteisiin ja niistä johdettujen teemojen arviointikriteereihin. Arviointikriteerit toimivat teemojen eri oppimistehtävien lähtökohtina. Teemoihin kuuluvat oppimistehtävät vaihtelevat itsenäisistä tehtävistä pienryhmätehtäviin, ja ne voivat olla suunnitelmia, raportteja, ryhmäkeskusteluja, ryhmätenttejä, kehittämistehtäviä, erilaisia reflektointi- ja arviointitehtäviä tai toiminnallisia tehtäviä.

Arviointi tuottaa opettajaopiskelijalle tietoa siitä, miten hän on saavuttanut opettajankoulutuksen moduulien osaamistavoitteet. Opinnot arvioidaan asteikolla hyväksytty/täydennettävä.
Yksilöllisten valintojen ja ratkaisujen mukaisesti osaamista voidaan osoittaa moduuleissa teemoittain. Osaamisen osoittaminen voi kattaa jopa kokonaisen moduulin opinnot.  Aiemmin tai opintojen aikana muualla hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) käytännöt ohjeistetaan mm. opettajakorkeakoulun verkkosivuilla. Opintojen ohjaaja ja opettajat käsittelevät AHOT-hakemuksia opintojen aikana. Hake-mukset tulee toimittaa kaksi viikkoa ennen moduulin alkamista. Opintojen ohjaaja vastaa hyväksiluvuista ja opettajat mahdollisista osaamisen näytöistä.

1.4 Opintojen henkilökohtaistaminen opettajankoulutuksessa

Opettajaopintojen alussa opiskelija tekee osaamiskartoituksen. Opiskelijat käyvät vastuuopettajan kanssa kehityskeskustelun, jonka pohjalta laaditaan henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Siinä sovitetaan yhteen opiskelijan omat ja moduulien osaamistavoitteet sekä teemojen arviointikriteerit. 

Henkilökohtaisessa kehittymissuunnitelmassa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen (AHOT). Aiemmin hankittua osaamista voidaan tunnustaa joko hyväksilukujen tai osaamisen näyttöjen kautta. Hyväksilukua voi hakea aiemmilla vastaavilla opinnoilla ja osaamisen näyttöä työkokemukseen perustuen. Osaamista voidaan tunnustaa moduuleissa teemoittain. Opintojen ohjaaja vastaa hyväksiluvuista ja opettajat osaamisen näytöistä. AHOT-käytänteistä ohjeistetaan mm. opettajakorkeakoulun verkkosivuilla ja opintojen aloitusvaiheessa.

Henkilökohtaisessa kehittymissuunnitelmassa voidaan sopia myös opettajan työn opinnollistamisesta. Opinnollistamisprosessin aluksi vastuuopettaja ja opettajaopiskelija arvioivat, voiko moduulien osaamistavoitteet saavuttaa opettajan työtä tekemällä. Opiskelijan, joka toimii päätoimisesti ammatillisen koulutuksen tai ammattikorkeakoulutuksen opetustehtävissä, on mahdollista hankkia ja osoittaa opettajaopintojen aikana teemojen arviointikriteerien mukaista osaamista omaa opetustyötään tekemällä.

Mikäli opettajaopiskelijalla on tarve nopeuttaa tai viivästyttää valmistumistaan, opiskelijalle voidaan tehdä myös henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOPS laaditaan yhdessä opintojen ohjaajan kanssa.

1.5 Yhteistyö oppilaitosten ja ohjaavien opettajien kanssa

Opettajankoulutukseen kuuluvalla opetusharjoittelulla on merkittävä osuus opettajana kehittymisessä, koska teorian ja käytännön integrointi tapahtuu autenttisissa tehtävissä integratiivisen pedagogiikan mukaisesti. Opetusharjoittelussa sovelletaan muissa moduuleissa käsiteltyjen teemojen sisältöjä.

Opintojen alussa opettajaopiskelija hankkii itselleen opetusharjoittelupaikan ammatillisesta koulutusorganisaatiosta ja tekee opetusharjoittelusopimuksen. Opetusharjoitteluun opettajaopiskelijalle nimetään ohjaava opettaja, joka on pedagogisesti kelpoinen opettaja. Hänen tehtävänään on tukea, ohjata ja arvioida opiskelijan osaamista sekä opettajana kehittymistä. Hänen roolinsa koulutusalan ja autenttisten oppimisympäristöjen asiantuntijana sekä ammattipedagogisen teorian soveltamisessa käytäntöön on tärkeää opiskelijan oppimisen edistämisessä. Ohjaavan opettajan tehtävät on kuvattu tarkemmin opetusharjoittelusopimuksessa.

Opetusharjoittelu eri vaiheineen ja sisältöineen ohjeistetaan opintojen alussa. Opetusharjoittelupaikkoja on tarjolla esimerkiksi opettajakorkeakoulun kumppanuusoppilaitoksissa. Oppilaitosten yhteystiedot ovat opettajakorkeakoulun nettisivuilla: www.hamk.fi/aokk > Ammatillinen opettajankoulutus > Opiskelu > Opetusharjoittelu

Opetusharjoittelu on mahdollista toteuttaa ulkomailla joko strategisissa kumppanikorkeakoulussa (mm. VIA ja Feevale) tai muussa kansainvälisessä yhteistyökorkeakoulussa.
Opetusharjoittelun voi tehdä myös vapaan sivistystyön oppilaitoksessa tai yliopistossa, mikäli opetuskokonaisuus sisältää arviointia. Näissä tapauksissa Orientaatio opetusharjoitteluun -teeman opinnot tehdään kuitenkin ammatilliseen oppilaitokseen tai ammattikorkeakouluun.

2. Opintojen rakenne

Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu asetuksen (Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista 1129/2014) mukaan kasvatustieteellisiä perusopintoja, ammattipedagogisia opintoja, opetusharjoittelua sekä muita opintoja. HAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa asetuksen mukaiset opinnot ovat mitoitettu seuraavasti:

• Kasvatustieteelliset perusopinnot 13 op
• Ammattipedagogiset opinnot 1: Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaaminen 18 op
• Ammattipedagogiset opinnot 2: Oppimisyhteisön rakentamisosaaminen 9 op
• Opetusharjoittelu 9 op
• Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen 11 op.

Opintojen kokonaislaajuus 60 opintopistettä (op) tarkoittaa 1 600 tuntia opiskelijan työtä, josta monimuotoisessa opiskelussa noin 200 tuntia on lähiopiskelua. Verkko-opiskelussa on kaksi aloituslähipäivää ja muu työskentely tapahtuu pääosin virtuaalisesti.
2
60
Aloitusvuosi:
2019
OPAHL19A3

Aloitusvuosi:
2018
OPAHL19B3

Aloitusvuosi:
2019
OPAES19A3, OPALA19A3, OPATU19A3

Aloitusvuosi:
2018
OPAES19B3, OPALA19B3, OPATU19B3

Aloitusvuosi:
2019
OPAVE19A3

Aloitusvuosi:
2019
OPAVE19B3

NimiLukukausi1234
Ammatillinen opettajankoulutus60----
Kasvatustieteelliset perusopinnot13----
Kasvatustiede tieteenalana4----
Koulutus yhteiskunnallisena tehtävänä4----
Oppimisen keskeisiä teorioita3----
Oppiminen eri kehitysvaiheissa2----
Ammattipedagogiset opinnot27----
Opetus-, ohjaus- ja arviointiosaaminen18----
Henkilökohtaistaminen ja ohjaus5X---
Oppimisratkaisut ja opetusmenetelmät6X---
Arviointi4XX--
Erityinen tuki3-X--
Oppimisyhteisön rakentamisosaaminen9----
Dialoginen vuorovaikutus3-X--
Monikulttuurisuus3-X--
Koulutuksen verkostot3-X--
Opetusharjoittelu9----
Orientaatio opetusharjoitteluun3X---
Opetusharjoittelu oppilaitoksessa6XX--
Pedagogisen asiantuntijuuden kehittäminen11----
Oma ammatillinen opettajaosaaminen5XX--
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-osaaminen6XX--
Click here to see your activities